Kirkollinen vero Itävallassa
Kirkollinen vero, jota kutsutaan myös kirkolliseksi maksuksi, on tärkeä taloudellinen velvollisuus Itävallan katolisen ja protestanttisen kirkon jäsenille. Tämän veron tarkoituksena on tukea kirkon toimintaa, mukaan lukien sosiaaliset ohjelmat, kiinteistöjen ylläpito ja muut kirkon palvelut.
Itävallan kirkollisverolla on pitkä historia, joka ulottuu Habsburgien imperiumin aikaan. Kirkot ovat aina olleet tärkeässä roolissa sosiaalisessa elämässä, ja verotuksen avulla ne ovat varmistaneet, että tarvittavat resurssit ovat olleet käytettävissä niiden toiminnalle. Itävallan valtion ja kirkkojen välisten sopimusten perusteella verojärjestelmää on vuosien mittaan hiottu, mukautuen muuttuviin sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin.
Kuka on velvollinen maksamaan?
Kirkolliseen veroon ovat velvollisia henkilöt, jotka ovat virallisesti kirkon jäseniä. Tämä koskee ensisijaisesti kristillisiä tunnustuskuntia, kuten roomalaiskatolista ja luterilaista kirkkoa. Veron suuruus riippuu tuloista, ja kirkot keräävät sen suoraan jäseniltään, ei verotoimiston kautta.
Kirkollisveroprosentti määräytyy vuositulojen perusteella. Katolisen kirkon jäsenille vero on 1,1% tuloista, kun taas luterilaisen kirkon jäsenet maksavat 1,5%. Veron määrä riippuu kuitenkin tulojen lisäksi perheolosuhteista, kuten lasten lukumäärästä ja yksinhuoltajille tarjotuista eduista.
Vähennykset ja alennukset
Kirkollisveroon voidaan soveltaa tiettyjä vähennyksiä ja vapautuksia. Esimerkiksi kiinteä vähennysmäärä on 59 euroa, jota jokainen veronmaksaja voi käyttää. Lisäksi lasten vähennykset voivat pienentää veron määrää. Yksinhuoltajat tai perheen elättäjät saavat lisävapautuksia, jotka myös pienentävät maksettavan veron määrää.
Kirkollisia maksuja voidaan vähentää vuotuisesta tuloverosta erityiskuluna enintään 400 euroon asti. Tämä voi tarjota merkittävää taloudellista helpotusta kotitalouksille, erityisesti niille, joilla on korkeammat tulot ja jotka maksavat korkeampia kirkollisia maksuja.
Ainoa laillinen tapa välttää kirkollinen vero on erota kirkosta. Kirkosta eroaminen edellyttää virallista menettelyä, joka on aloitettava paikallisseurakunnassa. On tärkeää huomata, että kirkosta eroaminen ei ole takautuva, joten veroveloitus ennen eroamista pysyy voimassa.
Realistisia esimerkkejä kirkollisverolaskelmista
1. esimerkki:
- Bruttopalkka: 2.300,00 €
- Nettopalkka: 1.763,33 €
- Lasten lukumäärä: ei yhtään
Maksuosuuden laskeminen:
- Vuosittainen maksuperuste: 22.874,88 €
- Maksu (1,1%): 251,62 €
- Kiinteä vähennys: -59,00 €
- Lapsiin liittyvä alennus: 0,00 €
- Vuosimaksu: 192,62 € (16,05 € / kuukausi)
Tässä tapauksessa vuotuinen maksuperuste tuloon perustuen on 22 874,88 euroa. 1,1 prosentin maksu on 251,62 euroa, josta vähennetään kiinteä vähennys 59 euroa. Koska lapsia ei ole, mitään lisävähennystä ei voida soveltaa, ja vuotuinen kirkkovero tulee olemaan 192,62 euroa.
2. esimerkki:
- Bruttopalkka: 3.000,00 €
- Nettopalkka: 2.316,18 €
- Lasten lukumäärä: 1
Maksun laskeminen:
- Vuosittainen maksuperuste: 29.494,80 €
- Maksu (1,1%): 324,44 €
- Kiinteä vähennys: -59,00 €
- Lapseen liittyvä alennus: -22,00 €
- Vuosimaksu: 243,44 € (20,29 € / kuukausi)
Tässä tapauksessa bruttopalkka on korkeampi, joten vuotuinen maksuperuste on myös 29 494,80 euroa. 1,1 prosentin maksu on 324,44 euroa, josta vähennetään kiinteä vähennys ja lapsilisä, mikä johtaa vuotuiseen kirkollisveroon 243,44 euroa.
3. esimerkki:
- Bruttopalkka: 4.000,00 €
- Nettopalkka: 3.184,03 €
- Lasten lukumäärä: 3
Maksun laskeminen:
- Vuosittainen maksuperuste: 39.326,40 €
- Maksu (1,1%): 432,59 €
- Kiinteä vähennys: -59,00 €
- Lapsiin liittyvä alennus: -80,00 €
- Vuosimaksu: 293,59 € (24,47 € / kuukausi)
Tässä tapauksessa korkeamman bruttokuukausipalkan vuoksi vuotuinen maksuperuste on myös korkeampi, 39 326,40 euroa. 1,1 prosentin maksu on 432,59 euroa, josta vähennetään kiinteä vähennys ja kolmen lapsen vähennys, mikä johtaa vuotuiseen kirkollisveroon 293,59 euroa.
